Minkälainen asenne tukee menestymistä?

Voiko omalla ajattelutavallaan auttaa itseään menestymään? Kyllä voi. Henkilökohtaiset uskomukset vaikuttavat hyvin paljon siihen, mitä tavoittelemme ja miten siinä onnistumme. Psykologian professori Carol S. Dweck kuvaa kirjassaan Mindset – menestymisen psykologia sitä, miten erilaiset uskomukset ja ajattelumallit ohjaavat ihmisen toimintaa. Ne voivat joko estää tai edistää johtajana kasvamista ja menestymistä.

Suuri osa siitä, mikä estää toteuttamasta omaa potentiaaliamme, johtuu uskomuksistamme. Meillä kaikilla on kiinnostuksen kohteita, jotka voivat muuttua kukoistaviksi kyvyiksi, kun uskomme kykyymme oppia ja kehittyä. Asiantuntijuuteen ja menestykseen merkittävimmin vaikuttava tekijä on oma asenne ja määrätietoinen työ. On oltava valmis näkemään vaivaa ja kokemaan epäonnistumisia.

Suuri osa siitä, mikä estää toteuttamasta omaa potentiaaliamme, johtuu uskomuksistamme.

Dweck haastaa pohtimaan sisäisen puheen merkitystä: Mitä puhun ja uskottelen itselleni? Auttaako se kehittymään ja voimaan hyvin? Hän kirjoittaa kahdesta toisilleen vastakkaisesta asenteesta ja uskomusjärjestelmästä: kasvun asenteesta ja muuttumattomuuden asenteesta.

Mitä on kasvun asenne?

Kasvun asenne perustuu uskomukseen, jonka mukaan inhimillisiä ominaisuuksia, kuten älyllisiä taitoja ja kykyjä, voidaan kehittää näkemällä vaivaa, ponnistelemalla ja harjoittelemalla. Kenenkään todellista potentiaalia ei siis voi tietää ennalta. Kasvun asenne on vastuun ottamista omasta kehittymisestä sekä sitoutumista kasvuun ja sen edellyttämän matkan tekemiseen. Kasvun asenteeseen liittyy kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys: kasvun asenteen omaksuneet tietävät, että vie aikaa ennen kuin saa kaiken potentiaalin käyttöönsä ja voi kukoistaa. Ponnistelulla ja vaivannäöllä on suuri voima: se voi muuttaa ihmisen kykyjä ja ihmistä itseään.

Kun uskoo, että omia kykyjä on mahdollista kehittää, jää tilaa oman potentiaalin toteuttamiseen. Kasvun asenne synnyttää intohimoa oppimiseen ja venymiseen sekä sitkeyttä ja peräänantamattomuutta. Kasvun asenteen omaksuneet päätyvät huipulle ikään kuin innostuksen sivutuotteena. Heille prosessi tuottaa yhtä paljon iloa kuin lopputulos. He myös pitävät yllä menestystä synnyttävää prosessia ja ymmärtävät, että työ on aina käynnissä eikä tule koskaan valmiiksi.

Kasvun asenteen omaksuneet päätyvät huipulle ikään kuin innostuksen sivutuotteena. Heille prosessi tuottaa yhtä paljon iloa kuin lopputulos.

Kun ihminen uskoo voivansa kehittää itseään, hän on avoin ottamaan vastaan omia kykyjä koskevaa kriittistäkin palautetta. Kasvun asenteen omaksuneet osaavat hyödyntää palautetta oman kehittymisen tukena. Keskeneräisyys nähdään myönteisenä asiana, ja kasvun asenne auttaa suuntaamaan oman mielen hyviin ja toimiviin strategioihin. Kasvuun asenteen omaksuneilla on muita parempi kyky tunnistaa omat vahvuudet ja heikkoudet.

Kasvun asenne muuttaa epäonnistumisen merkityksen. Epäonnistuminen nähdään lahjana, joka tuo mahdollisuuden oppia ja kehittyä kohti tulevaisuuden menestystä. Epäonnistuminen aiheuttaa kipua, mutta ei lannista. Kasvun asenteen omaksunut ottaa kokemuksen haltuun sen sijaan, että antaisi sen määritellä itseä. Epäonnistuminen on ongelma, joka on kohdattava ja käsiteltävä. Takaiskut jopa motivoivat: niistä saa tietoa oman oppimisen ja kehittymisen tueksi. Kasvun asenteen omaksuneet etsivät haasteita ja kukoistavat silloin, kun joutuvat venymään. He ovat ahdinkotilassakin valmiita ottamaan riskejä, kohtaamaan haasteet ja jatkamaan työtä niiden parissa.

Muuttumattomuuden asenne jarruttaa kehitystä

Muuttumattomuuden asenteen omaksuneet ajattelevat, että ihminen ei ole keskeneräinen, vaan valmis tuote: omat ominaisuudet ovat pysyviä ja ”kiveen hakattuja”. Tällöin syntyy pakottava tarve todistaa niiden olemassaoloa itselleen yhä uudestaan. Toisaalta he uskovat, että ponnistelu kuuluu niille, joilla ei ole lahjoja: jos on lahjakas, kaikki käy helposti. Muuttumattomuuden asenne johtaa huonompiin oppimisstrategioihin sekä rajoittaa saavutuksia ja omiin tavoitteisiin pääsemistä.

Riskinotto ja ponnisteleminen ovat muuttumattomuuden asenteen omaksuneille uhkatilanteita: ne saattavat paljastaa oman riittämättömyyden ja osoittaa, ettei ollutkaan tehtävän tasalla. Pahin pelko liittyy siihen, että yrittää ja epäonnistuu, silloin ei jää tilaa selityksille. Epätäydellisyys on häpeällistä. Lopputulos on tärkeämpi kuin prosessi, jolloin epäonnistuminen tarkoittaa, että kaikki on mennyt hukkaan. Tämä johtaa voimattomuuden ja kyvyttömyyden tunteeseen ja passivoitumiseen.

Muuttumattomuuden asenteen omaksuneilla epäonnistumisesta tulee teon (minä epäonnistuin) sijaan identiteetti (minä olen epäonnistuja). He eivät myönnä puutteitaan tai korjaa niitä. Epäonnistumisen jälkeen he keskittyvät itsetunnon korjaamiseen (esim. hakeutumalla itseään huonommin pärjäävien seuraan) sen sijaan, että yrittäisivät oppia epäonnistumisesta ja korjata virheet tai ratkaista ongelman. Epäonnistumisen jälkeen on tyypillistä myös muiden syyllistäminen ja selitysten keksiminen. Virheistä ei voi oppia, jos kieltää niiden olemassaolon. Muuttumattomuuden asenteen omaksuneille on tyypillistä ongelmien pakeneminen. Toisaalta epäonnistumisten märehtiminen lisää alttiutta masentua. Epäonnistumiseen liittyvä menetys voi aiheuttaa pysyvän trauman, koska ei ole halua ja kykyä käsitellä sitä.

Menestyvien johtajien taustalla on kasvun asenne

Mikä erottaa menestyneet yritykset muista? Johtajan asenne. Menestyvien yritysten johtajilla on kasvun asenne. Heillä on myönteinen näkemys työntekijöistä, ja toiminnan lähtökohtana on usko inhimillisiin mahdollisuuksiin, oppimiseen ja kehitykseen (sekä oman itsen että työntekijöiden kohdalla). Johtaja ympäröi itsensä kyvykkäillä ihmisillä ja yrittää itse kehittyä koko ajan paremmaksi. Kasvun asenteen omaksuneet johtajat sitoutuvat itsensä ja työntekijöiden kehittämiseen sekä pyytävät ja hyödyntävät palautetta päästäkseen tässä tavoitteessa eteenpäin. Vallitseva tunne on kiitollisuus.

Mikä erottaa menestyneet yritykset muista? Johtajan asenne.

Yritys on johtajalle kasvun moottori sen sijaan, että se olisi oman suuruuden ilmaisemisen väline. Johtaja saattaa kokouksissa yhteen ne ihmiset, jotka voivat auttaa ongelman ratkaisemisessa, asemasta riippumatta. Todellinen itseluottamus on rohkeutta olla avoin: toivottaa muutos ja uudet ideat tervetulleiksi siitä riippumatta, keneltä ne ovat peräisin.

Kasvun asenteen omaksuneet johtajat ymmärtävät, että johtajuudessa on kyse kasvamisesta ja intohimosta eikä nerokkuudesta. Kasvun asenne johtaa avoimeen keskusteluun ja parempaan päätöksentekoon, kun ihmiset vapautuvat muuttumattoman kyvykkyyden painolastista. Se vaikuttaa myös neuvottelumenestykseen ja auttaa löytämään luovempia, molempia osapuolia hyödyttäviä ratkaisuja.

Kasvun asenteen omaksunut organisaatio on ketterä organisaatio, joka pysyy suunnannäyttäjänä omalla alallaan.

Organisaatiossa kasvun asenne vaikuttaa siihen, että työntekijät luottavat ja sitoutuvat enemmän ja ovat halukkaita näkemään vaivaa. Heillä on voimakkaampi tunne omistajuudesta suhteessa omaan työhön. Kasvun asennetta tukeva organisaatio arvostaa oppimista ja pitkäjänteisyyttä ja tukee työntekijöiden kehitystä ja henkilökohtaista kasvua. Palautetta annetaan niin, että se edistää oppimista ja tulevaisuuden menestystä. Kasvun asenteen omaksunut organisaatio on ketterä organisaatio, joka pysyy suunnannäyttäjänä omalla alallaan.

Johtajuus ja muuttumattomuuden asenne

Muuttumattomuuden asenteen omaksuneet johtajat elävät maailmassa, jossa toiset ovat parempia ja toiset huonompia. He vertaavat itseään muihin, ja heidän on pakko saada jatkuvasti vahvistusta sille, että ovat parempia. Johtajalla on jättiläismäinen henkilökohtainen ego, eikä hän halua suurenmoista tiimiä, koska haluaa tuntea itse erottuvansa joukosta ja olevansa muiden yläpuolella. Kaikkein kyvykkäimmät ihmiset ovat tällaiselle johtajalle suurin uhka. Muuttumattomuuden asenteen omaksuneet johtajat ovat täynnä katkeruutta.

Omaa egoaan pönkittävät johtajat eivät kykene luomaan terveitä yrityksiä. He pelkäävät arvostelua ja rankaisevat erimielisyydestä ja kriittisyydestä. Kontrolloivalla ja huonolla käytöksellään he saavat aikaan myös työntekijöiden siirtymisen muuttumattomuuden asenteen piiriin, jolloin innovatiivisuus lopahtaa ja kasvu ja kehitys pysähtyvät. Pyrkimys olla virheetön ja näyttää ulospäin hyvältä ja menestyvältä johtaa alisuoriutumiseen: epäonnistumisen pelko jarruttaa kehitystä.

Omaa asennetta voi muuttaa

Ei ole helppoa päästää irti sellaisesta, johon on tottunut vuosien ajan. Muuttumattomuuden asenteesta kiinni pitämiseen on yleensä joku syy: se on palvellut aiemmin jotain tarkoitusta. Omaa asennettaan voi kuitenkin halutessaan muuttaa. Jokainen voi valita, ja kasvun asennetta voi oppia. Asenteet ovat vain uskomuksia, vaikkakin voimakkaita uskomuksia. On tärkeää tunnistaa, että meillä kaikilla on sekä kasvun että muuttumattomuuden asennetta. Se on inhimillistä. Konteksti voi vaikuttaa siihen, kumpi asenne aktivoituu: eri elämänalueilla ihminen voi toimia eri tavoin.

Ensimmäinen vaihe asenteen muuttumisen prosessissa on tilanteen tiedostaminen ja oman inhimillisyyden hyväksyminen: minussa on muuttumattomuuden asennetta. Sen jälkeen on hyvä pysähtyä tarkkailemaan, mikä laukaisee muuttumattomuuden asenteen. Havainnoi, mutta älä tuomitse itseäsi. Tunnista, milloin muuttumattomuuden asenne tulee esille ja mitä se saa aikaan. Vähitellen uudet uskomukset löytävät paikkansa vanhojen rinnalla ja niiden voimistuessa ajatukset, tuntemukset ja toiminta muuttuvat.

Kun toivottu muutos on käynnistynyt, on hyvä kiinnittää huomiota myös sen ylläpitämiseen: Mitä minun täytyy tehdä pitääkseni kasvua yllä ja jatkaakseni sitä? Jokainen päivä tuo tullessaan uusia mahdollisuuksia kasvaa. Tartunko niihin tilaisuuksiin?

Itsensä avaaminen kasvulle tekee ihmisestä enemmän oman itsensä, ei vähemmän. Menestyksessä on kyse itsensä kehittämisestä ja uuden oppimisesta.

Kun omaksuu uuden asenteen ja näkee asiat eri tavalla, astuu kuin uuteen maailmaan. Itsensä avaaminen kasvulle tekee ihmisestä enemmän oman itsensä, ei vähemmän. Menestyksessä on kyse itsensä kehittämisestä ja uuden oppimisesta. Tärkeää on ponnistelun jatkaminen silloinkin, kun on jo päässyt huipulle (kasvun ylläpitäminen ja huipulla pysyminen).

Coaching ja kasvun asenne

Coaching perustuu kasvun asenteeseen ja sen vahvistamiseen. Asenne ja uskomukset vaikuttavat moniin coachingin kannalta tärkeisiin asioihin: tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen sekä potentiaalin ja vahvuuksien tunnistamiseen ja niiden hyödyntämiseen. Coach tukee asiakkaan kasvun asennetta ja auttaa löytämään sitä vahvistavia näkökulmia. Coach auttaa tunnistamaan kehitystä jarruttavan muuttumattomuuden asenteen ja haastaa asiakasta sen kyseenalaistamiseen. Yhdessä coachin kanssa asiakas voi reflektoida itseään ja omaa toimintaansa: mitkä asiat tai tilanteet aktivoivat muuttumattomuuden asenteen? Mikä auttaisi reagoimaan ja toimimaan niissä tilanteissa toisin? Kasvun asenne vahvistuu pienin askelin tilanne kerrallaan, ja coach on asiakkaan apuna ja tukena tällä matkalla.

Lähde: Carol S. Dweck: Mindset – menestymisen psykologia (Viisas elämä 2018)

 

Milla Helaakoski
business coach, psykologi
Kasvupohja

Jaa tämä teksti

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email
Milla Helaakoski

Milla Helaakoski

KM, PsM, psykologi,
Certified Business Coach Master®

Muut blogitekstit

Muut blogitekstit

Milla Helaakoski

Milla Helaakoski

KM, PsM, psykologi,
Certified Business Coach Master®